Jo pelkästään suomalaisten kotitalouksien ruokahävikin ilmastovaikutukset vastaavat 100 000 henkilöauton vuosittaisia päästöjä. Ruoantuotanto on yksi suurimmista ilmastovaikutuksia aiheuttavista tekijöistä; sen piiriin lasketaan jopa noin kolmannes kaikista ihmiskunnan ilmastovaikutuksista.

Kun täysin syötäväksi kelpaavaa ruokaa heitetään roskiin, kaikki ruoan tuottamiseen käytetty energia ja työpanokset menevät hukkaan. Ongelma ei ole siis niinkään syntyvä biojäte, vaan kyse on ruoantuotannosta aiheutuneista turhista kasvihuonekaasupäästöistä sekä vesistöjä rehevöittävistä päästöistä. Niitä syntyisi vähemmän, jos hyödyntäisimme tuotetun ruoan paremmin.

Tämän vuoksi ruoan hävikin pienentäminen on yksi tärkeimmistä ympäristöteoista.

Erityisesti ympäristöä paljon kuormittavien ruokien heittämistä roskiin tulisi välttää. Suurimman osan ruoan ilmastovaikutuksista synnyttävät lihan ja maidon tuotanto – erityisesti naudanliha ja juusto kuormittavat ympäristöä nautojen ruoansulatuksen metaanipäästöjen vuoksi. Metaani on jopa 25 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Ympärivuotisesta kasvihuoneviljelystä aiheutuu myös paljon energiankulutuksesta johtuvia päästöjä. Avomaalla viljeltävien kasvien ilmastovaikutukset ovat puolestaan pienet.

Minulta on monesti kysytty, tarjoillaanko hävikkiruokaravintolassamme myös lihaa (olen itse kasvissyöjä). Vastaus on tietenkin kyllä. Kun eläin on jo elänyt ja kuollut ravintomme vuoksi sekä ympäristöä kuormitettu, pahinta mitä vielä voisimme tehdä, on heittää se hukkaan.

Ongelmalla on tietenkin myös taloudelliset vaikutuksensa. Vuosittaisen ruokahävikin taloudellinen arvo on n. 500 miljoonaa euroa. Me jokainen maksamme siitä kauppa- tai ravintolalaskumme loppusummassa.

***

Tule mukaan ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun! Osallistumalla mesenaattikampanjaamme olet mukana perustamassa Helsinkiin hävikkiruokaravintolaa, joka työllistää erityisesti syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, maahanmuuttajia ja pitkäaikaistyöttömiä. Lue lisää hankkeesta.