Viime päiviniä on noussut keskusteluun kysymys siitä, mitä hävikkiin joutuvalle ruoalle pitää ja saa tehdä. Ylen toimittaja Markus Heikkilä kirjoitti meistä jutun. Tässä vastineemme siihen.

Suomessa joutuu vuosittain hävikkiin koko ruoantuontantoprosessissa pellolta pöytään laskentatavasta riippuen 330 – 460 miljoonaa kiloa ruokaa. Maailmassa jopa 1,3 miljardia tonnia syömäkelpoista ruokaa heitetään roskiin. Ihmiskunnan ympäristövaikutuksista noin kolmannes on ruoantuotannon aiheuttamaa.

Eikö siis ole hienoa, että yhä useampi taho etsii keinoja ongelman ratkaisemiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi?

Vantaalla toimii kaupungin ja seurakuntien rahoittama ruoka-avun jakelupiste Yhteinen pöytä. Yhteistä pöytää perustettaessa oltiin ensin pohdittu Tukholmassa käytössä olevaa mallia, jossa ruokahävikki kootaan tavarataloon ja myydään edullisempaan hintaan. Vantaalla kuitenkin päädyttiin toimimaan ruoka-avun keskitettynä jakelupisteenä. Helsingissä puolestaan hävikkiruokaa jaetaan ruoka-apuna mm. Veikko Hurstin toimesta hyvinkin ansioituneesti.

Ruoka-aputoiminta perustuu kuitenkin hyvin pitkälle vapaaehtoistoimintaan ja sitä tuetaan verovaroin. Kauppojen ruokahävikistä tällä hetkellä vain 10-15% päätyy ruoka-apuun. Ruokahävikkiä syntyy paljon myös muissa ruoantuotannon vaiheissa, jolloin nämä sivutuotteet vaatisivat vielä jatkojalostusta. Tarvitaan siis lisää keinoja ruokahävikin torjumiseksi.

Ottamatta kantaa tekijänoikeudellisiin kysymyksiin ResQ:n/Lunchien idea on meistä loistava. Siitä, että lounasravintolat voivat keskitetysti applikaation avulla myydä ylijäävää ruokaa edullisesti asiakkaille mukaan noudettavaksi, hyötyvät sekä ravintola että asiakas. Tällä hetkellä täysin syömäkelpoinen, hyvä ruoka päätyy roskiin, sillä ravintolaruoan osalta säilytys esimerkiksi sen toimittamiseksi ruoka-apuun on hankalampaa eikä ravintola luonnollisestikaan voi jakaa sitä paikan päällä ilmaiseksi. Vastaava malli on käytössä jo mm. Tanskassa.

Esimerkiksi Amsterdamissa, Kööpenhaminassa ja Yhdysvalloissa sijaitsevissa hävikkiruokaravintoloissa hävikkiruokaa hyödynnetään valmistamalla siitä korkeatasoista ravintolaruokaa. Isossa osassa hävikkiruokaa ei nimittäin ole yhtään mitään vikaa, etteikö siitä saisi mitä herkullisimpia annoksia – hiukan enemmän vain luovuutta tarvitaan, kun menu täytyy suunnitella aina saatavissa olevien raaka-aineiden perusteella. Yksittäisiä hankkeita aiheen parissa on ollut Suomessakin jo vuosien ajan.

Oma hankkeemme sai alkunsa kauppiaan toiveesta paremmasta organisoitumisesta. Hankkeessamme yhdistyy Vantaan Yhteisen pöydän keskitetty toimintamalli sekä Amsterdamin tyylikäs hävikkiruokaravintola. Lisäksi autamme syrjäytymisvaarassa olevia ihmisiä pääsemään takaisin työelämään. Hanketta tukee ensimmäisen vuoden ajan Euroopan sosiaalirahasto työllistämiseen liittyvien tukitoimien osalta.

Pyrimme keräämään kaikkea sitä ruokahävikkiä, joka tällä hetkellä vielä jää keräämättä eikä ruoka-aputoimijoiden apajille tietenkään mennä. Päinvastoin. Ruoat kootaan ruoankierrätyskeskukseen, jossa ne lajitellaan käyttötarkoituksen mukaan. Moni kauppojen tyypillisistä hävikkituotteista menevät suoraan ruoka-apuun. Ruoanvalmistukseen soveltuvat tuotteet käytetään tarpeen mukaan ruokaravintolassa. Päiväysvanhoja tuotteita ei käytetä ja muutenkin Eviran säädöksiä noudatetaan erityisen tarkasti ja kylmäketjun katkeamattomuudesta pidetään huolta. Myöskään muiden ravintoloiden ruokaa ei aiota myydä eteenpäin. Keskitymme hyvin pitkälti erilaiseen hävikkiin, käyriin kurkkuihin, rumiin kasviksiin ja esimerkiksi ruoantuotannon ja kalastuksen sivutuotteina syntyvään hävikkiin. Haluamme nostaa ruoan arvostusta osoittamalla, että ruoasta, joka olisi vaarassa joutua hävikkiin, voi valmistaa korkeatasoisia ravintola-annoksia. Ruoan valmistuksesta vastaa ammattikokkien tiimi. Toiminta on luonnollisesti voittoa tavoittelematonta ja siitä vastaa perustettava yleishyödyllinen yhdistys.

Kaikki aloitteet ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja ruokahävikin pienentämiseksi ovat mielestämme tervetulleita ja erilaisia toimintamalleja tarvitaan toiminnan tehostamiseksi. Kyllä tässä tekemistä riittää ihan kaikille toimijoille ja toivottavasti vielä moni uusikin toimija liittyy joukkoomme taistelemaan ruokahävikkiä vastaan. From Waste to Taste -tiimi on tyytyväinen sillä hetkellä, kun ruokahävikin ongelma maailmassa on ratkaistu ja siirtyy mielellään uusien haasteiden pariin.

Jos tykkäät ideastamme, tule mukaan tekemään hävikistä herkkua!