Viime vuosien aikana pitenevät ruokajonot ovat olleet esillä vaihtelevasti niin mediassa kuin eduskunnassakin. Eri järjestöt ja yhteiskunnalliset vaikuttajat ovat nostaneet esille ruokahävikin jakelutoiminnan hyödyllisiä näkökohtia aina hyvinvoinnin edistämisestä biojätteen vähentämiseen. Menneen syksyn aikana olen selvitellyt laajasti Suomessa syntyvää ruokahävikkiä ja ruoka-avun jakeluun liittyviä haasteita.

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan myynnistä poistettujen elintarvikkeiden jakelu on vapaaehtoista. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan kauppojen ruokahävikistä vain 10–15% lahjoitetaan tällä hetkellä ruoka-apuun. Samaan aikaan esimerkiksi talvella vierailemassani Veikko Hurstin ruoka-avussa vierailee säännöllisesti 2 500 henkeä viikossa. Toisin kuin usein luullaan, kaupat eivät ole suurin ruokahävikin tuottaja vaan ruokahävikkiä syntyy pitkin koko ruuan tuotantoketjua. Koko elintarvikeketjussa syömäkelpoista ruokaa arvioidaan menevän hukkaan jopa 460 miljoonaa kiloa vuodessa. Kotitalouksien osuus on tästä suurin: jopa 35%. Teollisuuden osuus on 28%, ruokapalveluiden 20% ja kaupan osuus kaikkiaan noin 18%. Kotitalouksissa syntyvän ruokahävikin ongelma lienee se, ettei talouksissa osata hyödyntää tähteitä ja parasta ennen -elintarvikkeita käsitellään samoin kuin viimeisen käyttöpäivän tuotteita. Myös kiire, suunnittelemattomuus sekä liian suurien pakkauskokojen suosiminen keräävät hävikkiä pientalouksissa.

Miksi sitten ruokahävikistä tulisi päästä eroon? Sen lisäksi, että syömäkelpoisen ruuan pois heittäminen on haaskausta, se on ympäristölle tuhoisaa. Pelkästään suomalaisten kotitalouksien vuosittainen ruokahävikki vastaa noin 100 000 henkilöauton päästöjä. Suomen kasvihuonekaasupäästöistä tämä on noin prosentin. Kun mukaan lasketaan ruokaketjun muissa vaiheissa syntynyt hävikki, nousee osuus noin kahteen prosenttiin. Ruoantuotanto aiheuttaa kaiken kaikkiaan noin kolmanneksen ihmisen koko ilmastovaikutuksesta. Ruokahävikinvähentäminen on siksi yksi merkittävimpiä ilmastotekoja. Rahassa mitattuna hävikki aiheuttaa jopa 500 miljoonan euron kulut vuosittain.

Kun ruokahävikki on suurinta juuri kotitalouksissa ja teollisuudessa, tulisi miettiä, kuinka voisimme organisoida ylijäämäruoka ja ruoka-avun tarvitsijat yhteen. Parhaimmillaan hävikistä syntyy arvokkaampia tuotteita ja uutta liiketoimintaa, työllisyyttä ja yhteisöllisyyttä. Kiertotalousajattelussa syömäkelpoinen ruoka halutaan ohjata takaisin ruokaketjuun ja syömäkelvoton hävikki hyötykäyttöön ravinteina. Helsingissä on parhaillaan menossa yksi tällainen innovatiivinen kiertotaloushanke From Waste to Taste. Hankkeessa perustetaan hävikkiruokaravintola ja ruoankierrätyskeskus Helsinkiin. Ruoka kuljetetaan ruoankierrätyskeskukseen, jossa hävikki lajitellaan lahjoitettavaksi suoraan ruoka-aputoimijoille tai kerätään ruokahävikkiravintolaan. Tämä voittoa tavoittelematon hanke työllistää työttömiä nuoria, pitkäaikaistyöttömiä ja maahanmuuttajia pääsemään kiinni työelämään. Olen tämän hienon ravintolahankkeen ylpeä perustajajäsen.

kuva_ruokahavikki

Ilmari Nurminen
kansanedustaja

***

Tule mukaan perustajäseneksi! Osta From Waste to Taste -hävikkiruokaravintolan perustajajäsenyys 14.2.2016 mennessä kampanjasivuiltamme.