Investointeja ihmisiin – EU:n sosiaalirahaston syntymäpäivät

Investointeja ihmisiin – EU:n sosiaalirahaston syntymäpäivät

Kohtaamisia ja osallisuutta Vanhalla ylioppilastalolla

EU:n sosiaalirahaston tuella on saatu aikaan onnistumistarinoita kautta vuosikymmenien. Ihmiset, yritykset ja työpaikat ovat Suomen EU-jäsenyyden aikana olleet laajasti mukana sosiaalirahaston rahoittamissa hankkeissa. Moni hyvä asia on saanut alkunsa sosiaalirahaston tuella, esimerkiksi Vantaalta Pop-up-Ohjaamo toiminta nuorten tukemiseksi, maahanmuuttajien kotouttaminen, naisten yrittämisen tukeminen ja myös miestä on autettu mäessä monin tavoin. Rahasto tukee osallistavaa toimintaa ja tilaisuus rakentuikin ihmisten kokemuksille ja osaamiselle.

Rahaston 60 vuotista taipaletta, 20 vuotta Suomessa, juhlittiin Vanhalla suurelle yleisölle tarkoitetussa tilaisuudessa 16.2.2017. Noin 500 kävijää tutustui käynnissä oleviin hankehelmiin ja kuunteli paneelikeskusteluja. Hetket taiteelle ja kulttuurille kruunasivat ohjelman, musiikki-ja sirkusesitykset ihastuttivat kävijöitä.

Päivän teemat olivat osaaminen, osallisuus sekä työllisyys ja yrittäjyys. Suomi 100 vuotta teema oli luonnollisesti mukana. Tarjolla oli ekologista hävikkikakkua.

Osallisuutta Suomessa edistävät ESR-hankkeet ja Sosiaalisen osallisuuden koordinaatio – Sokra osallistuivat päivään monin tavoin. Maahanmuuttajanaisten vertaistukeen perustuva Naapuriäiti, ruokahävikkiä vastaan taisteleva From Waste to Taste tai osuuskuntatoimintaa nostava Osallisuutta osuuskunnista ovat kaikki esimerkkejä hankkeiden kehittämistyöstä. Sokran ständillä sai testata osallisuutta Kuinka osallinen olet? -testin avulla. Testi satuhahmoineen kirvoitti kommentteja: ”Tämä on ihana!”

Osallisuus on nousussa nyt, kun kunnat ja kaupungit laativat osallisuusstrategioitaan. Pelkkä asukasdemokratia ei kuitenkaan riitä, vaan osallisuustyössä täytyy muistaa heikoimmassa asemassa olevien osallisuus ja autonomia, muistutettiin osallisuuspaneelissa.

”Matalan kynnyksen tiloissa ihminen voi kohdata muita yhdenvertaisesti, eikä tule vain ongelman kautta määritellyksi”, sanoi erikoistutkija Anna-Maria Isola (Sokra, THL). Köyhyystutkija Maria Ohisalon mielestä mahdollisuuksia osallisuuteen tulisi luoda muutenkin kun työn kautta.

Hyvää kansanjuhlan meininkiä, soitto ja laulu raikui, sirkustakin nähtiin. Lähtiessä kävijälle jäi tunne, että onni voi tulla myös puun takaa.

Kirjoittaja Riitta Salasto, ELY-keskus

16729372_902760123159782_4925565426996139385_n

Kuvassa vasemmalta From Waste to Taste -hankkeen työkokeilijasta kokiksi noussut Svetlana Hemminki-Emlyn, Euroopan Komission edustaja Laurent Sens sekä From Waste to Taste -hankkeen vetäjä Johanna Kohvakka

Vierasblogi: Ruokajäte lautaselle

Vierasblogi: Ruokajäte lautaselle

Viime vuosien aikana pitenevät ruokajonot ovat olleet esillä vaihtelevasti niin mediassa kuin eduskunnassakin. Eri järjestöt ja yhteiskunnalliset vaikuttajat ovat nostaneet esille ruokahävikin jakelutoiminnan hyödyllisiä näkökohtia aina hyvinvoinnin edistämisestä biojätteen vähentämiseen. Menneen syksyn aikana olen selvitellyt laajasti Suomessa syntyvää ruokahävikkiä ja ruoka-avun jakeluun liittyviä haasteita.

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan myynnistä poistettujen elintarvikkeiden jakelu on vapaaehtoista. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan kauppojen ruokahävikistä vain 10–15% lahjoitetaan tällä hetkellä ruoka-apuun. Samaan aikaan esimerkiksi talvella vierailemassani Veikko Hurstin ruoka-avussa vierailee säännöllisesti 2 500 henkeä viikossa. Toisin kuin usein luullaan, kaupat eivät ole suurin ruokahävikin tuottaja vaan ruokahävikkiä syntyy pitkin koko ruuan tuotantoketjua. Koko elintarvikeketjussa syömäkelpoista ruokaa arvioidaan menevän hukkaan jopa 460 miljoonaa kiloa vuodessa. Kotitalouksien osuus on tästä suurin: jopa 35%. Teollisuuden osuus on 28%, ruokapalveluiden 20% ja kaupan osuus kaikkiaan noin 18%. Kotitalouksissa syntyvän ruokahävikin ongelma lienee se, ettei talouksissa osata hyödyntää tähteitä ja parasta ennen -elintarvikkeita käsitellään samoin kuin viimeisen käyttöpäivän tuotteita. Myös kiire, suunnittelemattomuus sekä liian suurien pakkauskokojen suosiminen keräävät hävikkiä pientalouksissa.

Miksi sitten ruokahävikistä tulisi päästä eroon? Sen lisäksi, että syömäkelpoisen ruuan pois heittäminen on haaskausta, se on ympäristölle tuhoisaa. Pelkästään suomalaisten kotitalouksien vuosittainen ruokahävikki vastaa noin 100 000 henkilöauton päästöjä. Suomen kasvihuonekaasupäästöistä tämä on noin prosentin. Kun mukaan lasketaan ruokaketjun muissa vaiheissa syntynyt hävikki, nousee osuus noin kahteen prosenttiin. Ruoantuotanto aiheuttaa kaiken kaikkiaan noin kolmanneksen ihmisen koko ilmastovaikutuksesta. Ruokahävikinvähentäminen on siksi yksi merkittävimpiä ilmastotekoja. Rahassa mitattuna hävikki aiheuttaa jopa 500 miljoonan euron kulut vuosittain.

Kun ruokahävikki on suurinta juuri kotitalouksissa ja teollisuudessa, tulisi miettiä, kuinka voisimme organisoida ylijäämäruoka ja ruoka-avun tarvitsijat yhteen. Parhaimmillaan hävikistä syntyy arvokkaampia tuotteita ja uutta liiketoimintaa, työllisyyttä ja yhteisöllisyyttä. Kiertotalousajattelussa syömäkelpoinen ruoka halutaan ohjata takaisin ruokaketjuun ja syömäkelvoton hävikki hyötykäyttöön ravinteina. Helsingissä on parhaillaan menossa yksi tällainen innovatiivinen kiertotaloushanke From Waste to Taste. Hankkeessa perustetaan hävikkiruokaravintola ja ruoankierrätyskeskus Helsinkiin. Ruoka kuljetetaan ruoankierrätyskeskukseen, jossa hävikki lajitellaan lahjoitettavaksi suoraan ruoka-aputoimijoille tai kerätään ruokahävikkiravintolaan. Tämä voittoa tavoittelematon hanke työllistää työttömiä nuoria, pitkäaikaistyöttömiä ja maahanmuuttajia pääsemään kiinni työelämään. Olen tämän hienon ravintolahankkeen ylpeä perustajajäsen.

kuva_ruokahavikki

Ilmari Nurminen
kansanedustaja

***

Tule mukaan perustajäseneksi! Osta From Waste to Taste -hävikkiruokaravintolan perustajajäsenyys 14.2.2016 mennessä kampanjasivuiltamme.